Palveluohjaus – kompassi asiakkaan matkalla

Palveluita on – mutta kuka ne löytää?

Kuvittele tilanne, jossa tarvitset apua, mutta et tiedä mistä edes aloittaa. Palveluita kyllä on olemassa, mutta niiden löytäminen tuntuu lähes mahdottomalta. Tämä ei ole mitenkään harvinaista – edes ammattilaiset eivät aina tiedä, mitä palveluita on saatavilla ja mistä niitä voi hakea.

Törmään tähän ongelmaan usein omassa työssäni. Yksi työkaveri kysyi kerran: "Onkohan tällaista palvelua olemassa?" Lähdin etsimään tietoa, ja siinä samalla tajusin, kuinka paljon palveluita oikeasti on – mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi.

Jos me ammattilaisetkaan emme aina tiedä, mitä on tarjolla, miten voi odottaa, että tavallinen ihminen löytäisi oikean avun silloin kun sitä eniten tarvitsee?

Tietoa on, mutta se ei tavoita ihmisiä

Palveluita on paljon, mutta ne eivät aina saavuta niitä, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. Lain mukaan palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavia ja asiakaslähtöisiä, mutta käytännössä näin ei aina ole.

• Ongelma ei ole palveluiden puute, vaan se, ettei niitä osata tai ehditä etsiä.

• Tieto ei kulje. Moni ei tiedä, että apua olisi saatavilla – ja se koskee myös meitä työntekijöitä.

• Yksilön vastuuta korostetaan, mutta miten voi ottaa vastuuta, jos ei saa tukea tai tietoa?

Voiko yksilö kantaa vastuuta, jos järjestelmä ei toimi?

Palveluista puhutaan usein yksilön vastuuna: pitää itse etsiä, kysyä ja hoitaa asiat kuntoon. Mutta jos ei tiedä, mistä aloittaa, tai ei jaksa selvittää monimutkaisia reittejä, jää helposti yksin.

• Osallisuus tarkoittaa, että ihminen saa vaikuttaa omaan elämäänsä – mutta se vaatii oikean tiedon ja tuen.

• Kun palvelut ovat hajallaan ja hankalasti löydettävissä, apua saavat lähinnä ne, joilla on aikaa, voimia ja taitoa kaivaa se esiin.

• Ei voida puhua todellisesta osallisuudesta, jos ihminen jätetään yksin selviytymään.

Entä jos palveluista leikataan?

Jos palveluihin on jo nyt vaikea päästä, mitä tapahtuu, jos niitä vähennetään entisestään?

• Silloin ihmiset päätyvät päivystykseen tai erikoissairaanhoitoon – ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

• Kun perheet eivät saa ajoissa tukea, lastensuojelun tarve kasvaa.

• Syrjäytyminen maksaa enemmän kuin ennaltaehkäisevä tuki tai koulutus.

Miten palveluista tehdään helpommin löydettäviä?

• Palveluohjauksen pitää olla selkeämpää ja lähellä ihmistä. Kukaan ei saa joutua selvittämään asioita yksin.

• Osallisuus ei tarkoita vastuuta ilman välineitä – se tarkoittaa, että ihminen saa oikeasti vaikuttaa, kun tarvitsee apua.

• Ennaltaehkäisy on aina parempi ja edullisempi ratkaisu kuin se, että ongelmat ehtivät kasaantua.

Miten varmistetaan, että apu löytää perille?

Osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään. Ne vaativat konkreettisia tekoja – selkeämpää palveluohjausta, varhaista tukea ja sen tunnustamista, että kukaan ei pärjää yksin.

#BaharHelmiBaker #Kuntavaalit2025 #Ääni12 #Tampere #SDP #Yhdenvertaisuus #TasaArvo #PalvelutKaikille #ParempaaPalveluohjausta #EnnaltaehkäisySäästää